Etanat ja kotilot

Pelloilla ja puutarhoissa esiintyviä lajeja ovat peltoetana (Deroceras agreste), valepeltoetana  (Deroceras reticulatum), keltajuovaetana (Arion fasciatus ) ja tarhaetana (Arion hortensis) sekä uusin tulokas espanjansiruetana (Arion lusitanicus). Suuren ukkoetanan (Limax cinereoniger)  voi myös löytää metsänreunan kukkapenkistä. Lehtokotilo (Arianta arbustorum)  ja tarhakotilot (Cepaea) ovat yleisiä kotiloita pihoilla.

Lehtikasat, pitkä ruohikko ja kosteat maakuopat ovat mainioita paikkoja etanoille ja kotiloille. Kuivuus taas on niiden pahin vihollinen. Etanat talvehtivat maassa yleensä munina, mutta joskus myös aikuisina. Ne ovat hermafrodiitteja eli koiras ja naaras ovat samassa yksilössä, joten jo yhdestäkin etanasta voi syntyä pihalle uusia etanoita. Etanat syövät kasvien lisäksi mm. sieniä ja raatoja, esimerkiksi lehtokotilot ja espanjansiruetana syövät kuolleita lajitovereitaan. Etanat eivät kuitenkaan tapa toisiaan.

Etanoiden ja kotiloiden torjunta: Linnut, etenkin rastaat, vähentävät tehokkaasti pihan nilviäiskantaa. Erilaiset kalkki- ja jauheansat toimivat vain kuivalla säällä, kun taas laudan alle laitettu olutsyötti houkuttelee etanoita hieman paremmin. Luonnonmukaiseen torjuntaan hyväksytyt rautafosfaattia sisältävät rakeet tehoavat sateisellakin säällä. Suosittelemme käyttämään etanoiden torjunnassa luonnonmukaista Cooper BIO Etanageeliä, joka muodostaa fysikaalisen esteen etanoita ja kotiloita vastaan.